Tässä tehtävässä tavoitteena oli tutustua yritysten, organisaatioiden tai järjestöjen sosiaalisen median sovellusten käyttöön. Tarkoituksena oli valita vähintään kolme saman alan järjestöä sekä verrata näiden somekanavien käyttöä toisiinsa. Valintani kohdistui julkishallintoon ja vielä täsmällisemmin turvallisuushallintoon. Tarkastelemani organisaatiot ovat poliisi, tulli ja oikeuslaitos. Tarkastelemani sosiaalisen median välineet ovat facebook ja twitter. Jukishallinto toimii sosiaalisessa mediassa samasta syystä kuin mikä muu tahansa organisaatio: houkutellakseen käyttäjiä internet-sivuilleen, näkyäkseen paremmin medioissa, selvittääkseen kansalaisten mielipiteitä sekä keskustellakseen ja ilmoittaakseen ajankohtaisista asioista.
Valitsemani julkishallinnon organisaatiot turvaavat kaikki jollain
tavalla oikeus-ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitävät yleistä järjestystä ja
turvallisuutta, ennaltaehkäisevät rikollisuutta, selvittävät rikoksia tai
toteuttavat vallitsevaa oikeutta ja lakia. Valitsemistani organisaatioista
varsinkin poliisi ja tulli ovat viimeisen 15 vuoden aikana ottaneet isoja
harppauksia somemaailmassa. Rikoksista uutisointi on paitsi lisääntynyt
voimakkaasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana myös muuttanut
merkittävästi muotoaan. Muutokseen on vaikuttanut osaltaan sosiaalinen media ja
uutisten esitystapojen muutos. Rikoksista uutisointi on aiempaa
tunnepitoisempaa, pitkäkestoisempaa ja uhrikeskeisempää. Tämä tarkoittaa sitä,
että yksittäisessä uutisessa vedotaan usein yleisön tunteisiin ja keskitytään
kertomaan ihmisen kokemuksia, sen sijaan Itse tapahtuma ja siihen johtaneet
syyt jäävät usein taustoittamatta. Viranomaisia kuten poliisia tai tuomareita
haastatellaan ani harvoin, kun taas erityisesti rikosten uhrit ja heidän
läheiset sekä silminnäkijät, naapurit jne. saavat palstatilaa.
Turvallisuusviranomaisille ns. online-yhteiskunta luo haasteita. Rikoksien
odotetaan saavan jatkossakin paljon huomiota ja ne tulevat lähemmäs yleisöä.
Isommat rikokset ovat mediassa lähes heti niiden tapahtumisen jälkeen.
Poliisi on Suomen sisäasianministeriön alainen
poliisiorganisaatio. Poliisilla on omat kotisivut osoitteella poliisi.fi. Poliisi
on perinteisesti toiminut aktiivisesti ihmisten parissa. Kun kansalaiset
tapaavat poliisia on kyseessä yleensä paikallispoliisi. Koska ihmiset viettävät aikaa nykyään paljon
sosiaalisessa mediassa, on vain luonnollista, että myös poliisi on siellä
läsnä. Poliisin facebook -sivut löytyvät nimellä Suomen poliisi. Sivujen
tarkoituksena on kertoa poliisin toiminnasta ja tarjota alusta, jossa voi
keskustella poliisin toimintaan liittyvistä aiheista. Poliisikoirilla on myös
omat facebook-sivustonsa, joiden tarkoitus on enemmänkin viihteellinen.
Poliisi panostaa näkyvyyteen ja tavoitettavuuteen. Poliisin
kotisivuilta huomaa, että kyseessä on sosiaalisessa mediassa aktiivisesti
toimiva organisaatio. Kotisivuilla mainostetaan näyttävästi poliisin twitter (avattu
vuonna 2011), instagram sekä facebook (avattu vuonna 2009) -sivustoja. Näiden
lisäksi poliisilla on oma poliisitube sivusto, jossa julkaistaan ohjelmasarjoja
lapsille ja nuorille sekä videoita liikenteeseen ja oman turvallisuuden
parantamiseen liittyen. Poliisilla on myös useita blogeja, joita pitävät eri
puolilla maata asuvat ja työtä tekevät poliisit. Poliisilta löytyvät myös hyvät
ohjeet siitä, miten heidän sosiaalisen median sivustoilla pitää käyttäytyä.
Kiellettyjä aiheita ovat muun muassa muiden haukkuminen tai vihaviestit. Poliisi
esiintyy sosiaalisessa mediassa niin, että se ei vaaranna luottamusta poliisin
kykyyn hoitaa tehtäviään. Poliisi harkitseekin tarkkaan, mihin sosiaalisen
median yhteisöihin se kuuluu ja mitä sisältöä se jakaa profiilissaan. Polisiin
facebook –sivusto jakaa häiriötiedotteita, mainostaa tv:ssä pyörivää poliisit
sarjaa, jakaa vinkkejä liikenneturvallisuudesta, mainostaa tipatonta tammikuuta
jne. jne. Sivulta löytyy kuvia, videoita, julkaisuja ja linkki YouTube
–kanavaan. Poliisin twitter –sivusto toistaa facebook –sivuston uutisia lähes
sellaisenaan.
Tulli valvoo rajan yli kulkevaa tavaraliikennettä, kerää
tullimaksuja ja muita maahantuontiveroja. Tulli valvoo kansainvälisiä
tavaravirtoja ja pyrkii estämään laittomaa ulkomaankauppaa. Tulli on
valtionvarainministeriön alainen organisaatio. Sosiaalisessa mediassa Tulli on
mukana Facebookissa (en löytänyt tietoa, milloin tulli on avannut sivut),
Twitterissä (vuodesta 2014 alkaen) ja YouTubessa. Näkyvimmin tulli on esillä
Facebookissa ja twitterissä, jossa Tullin sivuilla on runsaasti tykkääjiä. Tulli
on ei kuitenkaan mainosta some-sivujaan yhtä rohkeasti kuin poliisi. Tulli
jakaa somekanavilla tietoa tutkinnan ja valvonnan tuloksista sekä tiedottaa
siitä, kuinka lain mukaan tulisi toimia. Tullin omat somekanavat ovat selvästi
asiapitoiset, kun taas Tullikoirien sivut ovat enemmän viihteelliset. Tullin
facebook –sivustoilta ei pääse suoraan tullin YouTube –kanavaan, vaan se pitää
erikseen hakea esimerkiksi googlaamalla. Tullin facebook –sivustolta löytyy sen
sijaan Muistiinpanot otsikko, josta löytyy vastauksia kiperiin kysymyksiin
esimerkiksi ajoneuvon ostamisesta ulkomailta.
Oikeuslaitos ylläpitää kotisivuja osoitteessa oikeus.fi.
Kotisivuilta ei kuitenkaan löydy linkkejä mihinkään sosiaalisen median
sovellukseen. Oikeus.fi sivujen alalaidasta löytyy linkki tuomioistuimet
–sivustolle, josta löytyy tuomioistuinten esittelyt. Oikeuslaitosten Facebook -sivustoja
löytyy erittäin niukasti. Mikäli niitä löytyy ovat ne sisällöllisesti erittäin
niukat ja sisältävät käytännössä kyseisen oikeuden yhteystiedot.
Markkinaoikeudella, työtuomioistuimella, vakuutusoikeudella,
tuomioistuinvirastolla tai valtakunnanoikeudella ei ole minkäänlaisia facebook
tai twitter sivustoja. Osalla käräjäoikeuksia on omat facebook -sivustonsa kuten
Pirkanmaan käräjäoikeudella.
Valitsin tarkempaan tarkasteluun korkeimman hallinto-oikeuden,
jolta löytyvät facebook ja twitter –sivustot. Korkeimman hallinto-oikeuden facebook -sivut,
ovat erittäin niukat. Sivuilta ei löydy edes määritelmiä siitä mikä on korkein
hallinto-oikeus ja millaisia asioita se käsittelee. Hyvä facebook –sivusto pitää
sisällään kattavat tiedot organisaatiosta ja visuaalisen ilmeen. Näiden lisäksi
sivuilla pitäisi aina olla ajantasaista tietoa ja julkaisutahdin säännöllinen.
Facebook –sivustoa pidetään yleensä epävirallisempana kanavana kuin kotisivuja.
Korkeimman hallinto-oikeuden twitter –tili sen sijaan yllättää. Tililtä löytyy
muun muassa linkkejä ajankohtaisiin oikeustapauksiin kuten tänä syksynä paljon
puhuttaneeseen Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan tapaukseen, uutisia
valituslupajärjestelmästä ja vuosikirjapäätöksiä. Hyvä twitter kanava pitää
sisällään oman osaamisalueen sisältöä ja kanavalle myös twiitataan
säännöllisesti. Toivoisin kovasti, että oikeuslaitos aktivoituisi myös
sosiaalisessa mediassa. Tästä on myös jonkun verran näyttöä. Helsingin
käräjäoikeus on ensimmäisenä Suomessa aloittamassa käytännön, jossa osa
tuomareista erikoistuu toimimaan median kanssa. Nämä ns. mediatuomarit ovat
vapaaehtoisia, jotka koulutetaan erikseen vastaamaan median kysymyksiin
oikeusjärjestelmän ja yksittäisten tuomioiden sisällöstä. Media tuomarin
tehtävä on avata juridisia käsitteitä, korjata julkisuudessa esiintyviä vääriä
faktoja, toimia median tietopankkina ja osallistua yhteiskunnalliseen
keskusteluun.
Lähteet:
Kaisanlahti, Kati-Susanna. Strategiadiskurssit sosiaalisessa
mediassa. Case-tutkimus: Suomen Tulli.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/uutissuomalainen-ensimmaiset-mediatuomarit-tulossa-suomeen/6755546?fbclid=IwAR1Qm149xNk-NxnGrMFhSZGQQyTiGrdlgappDqZKvNPYap2HNJ3cNx5vAi8#gs.okzzsn
Uutissuomalainen: Ensimmäiset mediatuomarit tulossa Suomeen.
Kommentit
Lähetä kommentti