Tätä harjoitustehtävää varten tein hakuja google-hakukonella sanaparista digitaalinen identiteetti. Hakujen tulos oli kaksijakoinen. Löytyi linkkejä joko henkilötunnistautumisesta kertoviin kirjoituksiin tai identiteetin rakentumisesta sosiaalisessa mediassa kertoviin kirjoituksiin. Henkilötunnistautumisesta kertovat tekstit käsittelivät usein myös sähköistä tunnistautumista ja identiteetin tunnistamista sekä verkkopankkitunnuksia ja niiden käyttlä, väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmennetta tai teleyritysten mobiilivarmenteita. Identiteetin rakentumista sosiaalisessa mediassa käsittelevät jutut käsittelivät myös minäkuvaa sosiaalisessa mediassa, algoritmien vaikutusta identiteettiin ja profiilityötä sekä pohdintaa siitä, kuka määrittelee meidän digitaalisen identiteettimme.
Digitaalinen identiteetti tarkoittaa erilaisten digitaalisten välineiden, sivustojen ja alustojen käyttäjistään keräämää dataa, ja niistä muodostettavia profiileja ja käyttäjäanalyyseja. Digitaalinen identiteetti on erittäin laaja kokonaisuus. Se muodostuu nimestä, henkilötunnuksesta, salasanoista, harrastuksista, sosiaalisista verkostoista, työ-, terveys-, talous- ja kulutustiedoista, erilaisista koulutus-ja kehittäistiedoista, palkkatiedoista jne. jne. Digitaaliseen identiteettiin liitetään käyttäjätunnuksia, salasanoja ja tietoturvastandardeja. Digitaalinen identiteettimme on hajaantuneena verkkokaupoissa, pankeissa, julkishallinnonpalveluissa kuten terveys- ja kunnallispalveluissa, verkkomedioissa ja sosiaalisen median palveuissa. Digitaalista identiteettiä voidaan rakentaa tietoisesti esimerkkinä monet bloggaajat ja vloggaajat, mutta digitaalinen identiteetti rakentuu myös tiedostamatta.
Tätä tehtävää varten hain tietoja internetistä itsestäni kahdella eri selaimella. Selaimet olivat Safari sekä Crome. Käytin kahta selainta nähdäkseni nostavatko eri selaimet erilaista tietoa esille. Hakutulokset olivat kuitenkin identtiset. Hakiessani tietoja itsestäni ensimmäiseksi löytyivät linkit Instagram kuvasovellukseen sekä pintaresti -palveluun. Käytän näitä molempia palveluja aktiivisesti. Tämän jälkeen löysin linkin Fonecta-yhteystietopalveluun, josta ilmeisesti tarkempi osoitteeni, puhelinnumeroni ja muut yhteystietoni löytyvät. Palveluun pitää kuitenkin kirjautua, eikä minulla ole tiliä kyseiseen palveluun, joten en jää tarkistamaan ovatko yhteystietoni ajantasalla. Fonectan kotisivulla kerrotaan, että tiedot saadaan puhelinoperaattorilta. Mikäli haluaisin kieltää yhteystietoni julkaisemisen, minun pitäisi olla yhteydessä teleoperaattoriini. Seuraava linkki ohjaa tiedonhakijan LindedIn -palveluun. Kyseessä on verkkoyhteisöpalvelu ja verkostoitumisväline, jonne käyttäjä voi ladata ansioluettelonsa, harrastuksensa ja kiinnostuksen kohteensa sekä saada suosituksia entisiltä esimiehiltä ja työkavereilta.
Seuraava linkki vie minut Koskesta voimaa -sivustolle, jota olen ollut tekemässä. Kyseinen sivusto tehtiin, kun opiskelukaupunkini Tampere täytti 220 vuotta. Tällöin Tampereen Yliopiston historian opiskelijat olivat mukaan luomassa Koskesta voimaa- verkkojulkaisua, joka kertoo kaupungin historiasta.
Kuvahaulla hakiessani nimelläni löytyy runsaasti valokuvia, mutta ei välttämättä minusta. Ensimmäinen kuva on kuuden vuoden takaa ja esittää mieheni tätiä ja lapsiani. Kuva on sukutapaamiselta ja kuvasin tuolloin paljon. Muistan ladanneeni kuvan jossain vaiheessa Flickr-kuvapalveluun, josta se ja muita valokuvia tuosta sukutapaamisesta löytyy. Toisena kuvana löytyy omakuvani, joka on myös instagramin profiilikuva. Löydän myös kuvia Staabi opiskelijajärjestöstä, jossa olen toiminut 15 vuotta sitten. Nimelläni löytyy myös runsaasti valokuvia nuorista naisista, jotka eivät kuitenkaan esitä minua. Kuvahaun tuloksena löytyy siis yksi omakuva, kuvia Staabin hallituksesta, Koskesta voimaa -sivustosta sekä linkkejä pintarest -palveluun. Videohaulla ei löydy minusta mitään.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun olen googlannut itseäni tai lasten nimiä. Teen sitä säännöllisesti. Löytämäni tietdot ovat mielestäni oikein. Kyseiset tiedot, ovat itseasiassa olleet samoja, mitä minusta on löytynyt viimeiset 10 vuotta. Näyttää siltä, että yksinkertaisella googlauksella, minusta löytyy loppuen lopuksi aika vähän tietoa.
Me teemme suuren osan valinnoista sosiaalisessa mediassa itse. Me itse valitsemme lähipiirimme, seurattavat henkilöt ja muokkaamme sosiaalisen median syötettä haluamallamme tavalla. Me itse valitsemme rajan yksityisen ja julkisen välillä, mitä asioita haluamme jakaa muille ja minkälaisiin keskusteluihin haluamme osallistua sekä sen kuinka aktiivisesti osallistumme. Se mitä internetistä löytyy nimemme alta, on siis osin, mutta vain osin meidän omissa käsissämme. Osa käyttäjistä myös valehtelee tietonsa tahallaan. Emme halua tai uskalla antaa itsestämme oikeaa tietoa ja siksi minäkin olen joskus kirjautunut palveluihin väärillä tiedoilla. Tämä on myös yksi syy siihen, miksi suhtauden erittäin kriittisesti kaikkeen tietoon, mitä internetistä löydän.
Tietoja voi poistaa googlesta, mutta se ei välttämättä poista tietoja muualta internetistä. Googlen hakutuloksissa olevat tiedot ovat peräisin jostain lähteestä. Jotta voit poistaa sisällön, on ensin selvitettävä lähden ja se kuka sitä hallinnoi. Osan lähteistä hallitset sinä itse kuten sosiaalisen median palveluja Facebookia tai Twitteriä, osaa hallinnoi taas joku muu. Googlelta löytyvät ohjeet siihen, miten tietoja poistetaan. Heti alkuun on todettava, että kyseessä ei ole mikään yksinkertainen napin painallus, jolla tiedot häviävät. Ohjeet löytyvät erikseen tietojen poistosta googlesta ja yleensä internetistä sekä tapauksiin, joissa hallinnoit verkkosivua ja niihin, joissa et hallinnoi verkkosivua. Erikseen on ohjeet tapauksiin, joissa lähdesivua ei enää ole verkossa sekä tapauksiin, joissa tiedot ovat yhä verkossa jne. jne.
Henkilökohtaisesti en uskon, että kerran internetiin syöttämäni tieto, katoaisi sieltä koskaan.
Lähteet
Finanssialalle https://www.finanssialalle.fi/opintomateriaalit/tulevaisuuden-finanssiala/digitalisaatio-tietotekniikan-kayttaminen-yleistyy/digitaalinen-identiteetti-tunnistautuminen-internetissa.html
Viestintätoimisto Manifesto https://news.cision.com/fi/viestintatoimisto-manifesto/r/digitaalinen-identiteetti-ei-ole-kuluttajien-omassa-hallussa---pelko-ja-epavarmuus-tietojen-luovutta,c9509767
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun olen googlannut itseäni tai lasten nimiä. Teen sitä säännöllisesti. Löytämäni tietdot ovat mielestäni oikein. Kyseiset tiedot, ovat itseasiassa olleet samoja, mitä minusta on löytynyt viimeiset 10 vuotta. Näyttää siltä, että yksinkertaisella googlauksella, minusta löytyy loppuen lopuksi aika vähän tietoa.
Me teemme suuren osan valinnoista sosiaalisessa mediassa itse. Me itse valitsemme lähipiirimme, seurattavat henkilöt ja muokkaamme sosiaalisen median syötettä haluamallamme tavalla. Me itse valitsemme rajan yksityisen ja julkisen välillä, mitä asioita haluamme jakaa muille ja minkälaisiin keskusteluihin haluamme osallistua sekä sen kuinka aktiivisesti osallistumme. Se mitä internetistä löytyy nimemme alta, on siis osin, mutta vain osin meidän omissa käsissämme. Osa käyttäjistä myös valehtelee tietonsa tahallaan. Emme halua tai uskalla antaa itsestämme oikeaa tietoa ja siksi minäkin olen joskus kirjautunut palveluihin väärillä tiedoilla. Tämä on myös yksi syy siihen, miksi suhtauden erittäin kriittisesti kaikkeen tietoon, mitä internetistä löydän.
Tietoja voi poistaa googlesta, mutta se ei välttämättä poista tietoja muualta internetistä. Googlen hakutuloksissa olevat tiedot ovat peräisin jostain lähteestä. Jotta voit poistaa sisällön, on ensin selvitettävä lähden ja se kuka sitä hallinnoi. Osan lähteistä hallitset sinä itse kuten sosiaalisen median palveluja Facebookia tai Twitteriä, osaa hallinnoi taas joku muu. Googlelta löytyvät ohjeet siihen, miten tietoja poistetaan. Heti alkuun on todettava, että kyseessä ei ole mikään yksinkertainen napin painallus, jolla tiedot häviävät. Ohjeet löytyvät erikseen tietojen poistosta googlesta ja yleensä internetistä sekä tapauksiin, joissa hallinnoit verkkosivua ja niihin, joissa et hallinnoi verkkosivua. Erikseen on ohjeet tapauksiin, joissa lähdesivua ei enää ole verkossa sekä tapauksiin, joissa tiedot ovat yhä verkossa jne. jne.
Henkilökohtaisesti en uskon, että kerran internetiin syöttämäni tieto, katoaisi sieltä koskaan.
Lähteet
Finanssialalle https://www.finanssialalle.fi/opintomateriaalit/tulevaisuuden-finanssiala/digitalisaatio-tietotekniikan-kayttaminen-yleistyy/digitaalinen-identiteetti-tunnistautuminen-internetissa.html
Viestintätoimisto Manifesto https://news.cision.com/fi/viestintatoimisto-manifesto/r/digitaalinen-identiteetti-ei-ole-kuluttajien-omassa-hallussa---pelko-ja-epavarmuus-tietojen-luovutta,c9509767
Kommentit
Lähetä kommentti