Tehtävää varten tutustuin Tampereen Yliopistollisen sairaalan työyhteisön sosiaalisen median käytön pelisääntöihin. Ohje on vuodelta 2014 ja sitä on viimeksi päivitetty heinäkuussa 2019. Sosiaalisen median ohjeen on hyväksynyt sairaanhoitopiirin verkkoviestinnän ohjausryhmä, josta se on välitetty sairaalan johtoryhmälle ja annettu tiedoksi sairaaalan hallitukselle.
Kun ensimmäistä kertaa luin ohjeen läpi, kiinnitin huomiota siihen, kuinka yleinen ja ylimalkainen se on. Sairaanhoitopiiri on tietysti valtava organisaatio ja siellä työskentelee yli 6000 työntekijää. Työntekijöistä suurin osa on terveydenhuollon henkilökuntaa, mutta sairaala ei pyöri ilman talous-, tieto- tai toimitilahallintoa, joiden henkilökunnalla on vaihteleva koulutus. Ehkä tästä johtuen kovin yksityiskohtaista ohjetta on vaikea laatia. Toinen huomioni liittyy organisaation strategiaan. Jokaisella organisaatiolla on oma strategiansa, joka antaa toiminnalle suunnan ja auttaa priorisoimaan toimintoja. Strategian kuuluisi läpäistä koko organisaation toiminnan, oli kyse sitten johtamisesta, taloushallinnosta tai organisaation sosiaalisen median pelisäännöistä. Olisi ollut helppo todeta ohjeen aslussa sairaalan eettiset periaatteet (jotka löytyvät sairaalan sivuilta) ja, vaikka ohjeen alussa todeta, että kyseiset arvot ovat myös sosiaalisen median käytön ytimessä. Ohjeessa kuitenkin myöhemmin kerrotaan, että sosiaalisen median toimintalogiikassa noudatetaan sairaanhoitopiirin viestintäohjelmaa sekä sairaanhoitopiirin graafista ohjeistoa.
Tays:n sosiaalisen median ohjeella on kaksi tarkoitusta. Sen on toisaalta tarkoitus linjata Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tavoitteet ja toimintaperiaatteeet sosiaalisessa mediassa ja toistaalta opastaa työntekijöitä toimimaan sosiaalisessa mediassa työ- ja vapaa-aikanaan. Ohjeen mukaan on, esimiehen vastulla käydä läpi sosiaalisen median pelisäännöt henkilöstölle ja perehdyttää uudet työntekijät ohjeisiin. On yrityksiä, jotka liittävät sosiaalisen median ohjeistuksen kirjallisena esimerkiksi työsopimuksen liitteeksi. Toisessa ääripäässä ovat yritykset, jotka piilottavat ohjeet sisäiseen intraan ja olettavat, että henkilöstö sen sieltä itse löytää.
Ohjeissa ei missään varsinaisesti todeta kenelle ne on tehty. Vaikka on selvää, että Tampereen yliopistosairaalan internet-sivuilta löytämäni ohje, on tehty sairaalassa työskenteleville, olisi se silti mielestäni pitänyt mainita ohjeen alussa. Ohjeen alussa on luetetltu kaikki Tays:n sosiaalisen median kanavat ja siinä kerrotaa, kenelle Tays viestiin niillä. Ohjeessa määritellään myös sosiaalinen media. Mielestäni määrittely on tässä kohtaa täysin irrallinen. Ohjeessa määritellään myös sairaalan sosiaalisen median kohderyhmä. Ohjeessa korostetaan, että työntekijän tulee erottaa sosiaalisen median käytössä sen eri näkökulmat: toimiiko työntekijä sosiaalisessa mediassa yksityishenkilönä vai työnantajana, työyhteisön vai ammattikunnan edustajana.
Mitä seuraamuksi someohjeistuksen rikkomisesta sitten mainitaan? Ohjeessa korostetaan, että jokainen on vastuussa sosiaalisessa mediassa omasta toiminnastaan. Vastuuta vieritetään esimiehille, joiden tehtävänä on valvoa sosiaalisen median käyttöä ja perehdyttää uudet työntekijät ohjeisiin. Ohjeissa kuitenkin korostetaan, että jokaisen työtekijän tulisi voida puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Sosiaalisen median ohjeiden rikkomisesta voi seurata työnjohdollisia toimenpiteitä.
Sopimaton käytös työsuhteen päättäisperusteena perustuu lojaliteetti- ja uskollisuusvelvoitteen laiminlyöntiin. Nämä velvoitteet sitovat työntekijää myös vapaa-aikana. Sopimattomana käytöksenä voidaan pitää esimerkiksi työnantajan julkista herjaamista, liike- ja ammattisalaisuukisen paljastamista tai rikollista toimintaa. Asiantuntijat ovat yhä enemmissä määrin kallistumassa sille kannalle, että työntekijöiden tulisi suhtautua lojaliteettivelvollisuuteen entistä vakavammin, kun kyse on nettikirjoittelusta. Facebookissa yksityisenä viestinä lähetetty mielipide, voidaan aina jakaa eteenpäin ja sitä kenen käsiin se lopulta joutuu, on arvailujen varassa. Sosiaalisessa mediassa pitäisikin pystyä jakamaan vain sellaista informaatiota, josta voisi esimerkiksi työnantajan kanssa keskustella kasvokkain. Tämä on todettu myös Tays:n sosiaalise median ohjeessa. Erikseen pyydetään ilmoittamaan, että edustaa sairaanhoitopiiriä epävirallisesti, mikäli sosiaalisen median palveluissa näkyy työnantajan nimi.
Sosiaalisen median pelisääntöihin kuuluu salassapitovelvollisuus. Sairaalan ohjeessa edellytetään: "työtehtäviin liittyvien salassapitovelvollisuuden, asiallisen käyttäytymis- ja vuorovaikutustavat sekä sairaanhoitopiirin eettisten periaatteiden ja ammattialojen eettistan ohjeiden noudattamista". Terveydenhuollon henkilökunnalle on jo koulutusaikana selvitetty tarkasti esimerkiksi salassapitovelvollisuuden käsite ja sen merkitys työssä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden salassapitovelvollisuudesta säädetään laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Lain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedot. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen jälkeen. Lääkärin salassapitovelvollisuus on lääärin etiikan kulmakivi ja se säilyy eliniän. Terveyttä tieteestä blogin mukaan terveydenhoitoalan suurimmat haasteet sosiaalisessa mediassa ovat esimerkiksi potilaiden yksityisyys, potilaiden yksityisyyttä rikkovien tapahtumien raportoimatta jättäminen ja sosiaalisen median kautta tapahtuva vuorovaikutus potilaan kanssa. Tays:n sosiaalisen median ohje kiinnittää myös erikseen huomiota sosiaalisen median kautta tapahtuvaan vuorovaikutukseen potilaan kanssa.
Absoluuttisia kieltoja ohjeesta löytyy jonkun verran. Erikseen kielletään sosiaalisen median käyttö työaikana ja työnantajan välineillä, mikäli ne eivät liity työtehtävien hoitamiseen. Omien laitteiden käyttö sallitaan vain silloin, kun siihen on erityinen syy. Sairaalan tiloissa rajoitetaan matkapuhelimien ja matkapuhelinverkkoja hyödyntävien laitteiden käyttöä sekä verkostosta ladattavien tai suoratoistettujen materiaalien, kuten televisio-ohjelmien tai videoiden katsominen, sillä ne saattavat aiheuttaa haittaa potilaiden hoidossa käytettäville laitteille. Ohjeessa kielletään myös avaamasta sosiaalisessa mediassa linkkejä, joiden sisällöstä ei ole täyttä varmuutta, vedoten tietoturvallisuuteen. Samoin kielletään sosiaalisen mediapalveluihin rekisterörityminen ja kirjautuminen työnantajan sähköpostiosoitteella. Erityisesti kielletään vielä perustamasta sosiaaliseen mediaan työyhteisön työhön liittyviä suljettuja ryhmiä. Kieltoa perustellaan sosiaalisen median heikolla tietoturvalla. Sen sijaan ohjeessa ei kielletä erikseen nimettömänä esiintymistä.
Erikseen kehotetaan harkitsemaan sosiaalisen median käyttöä tauoilla. Tämä johtuu siitä, että työpaikalla työntekijä edustaa aina työyhteisöään, ammattikuntaansa ja työnantajaansa. Sosiaalisen median käyttö tauoilla voi aiheuttaa ohjeen mukaan muille väärinkäsityksiä ja epäselvyyksiä työajan käytöstä.
Mitä Tays sitten haluaa työntekijänsä somessa tekevän? Sairaala haluaa, että työntekijät aktiivisesti kuuntelevat ja osallistuvat somekeskusteluun. Työntekijät ovat tärkeä osa sairaalaa ja he vaikuttavt Tays:n brändiin myös sosiaalisessa mediassa. Sairaala pyytääkin työntekijöitään jakamaan erityisesti rekrytointi-ilmoituksia ja uutisia Tays:sta. Sosiaalinen media kehittyy koko ajan ja tuntuu, että uusi sovelluksia syntyy kuin sieniä sateella. Siitä syystä ohjeen lopussa on vielä maininta työyksikön käytäntöjen tarkistamiseta ja työtekijöiden välisten pelisääntöjen tarkistamisesta aika ajoin.
Lähteet:
Tays sosiaalisen median ohje: https://www.tays.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Hallinto_ja_paatoksenteko/Saannot_ja_ohjeet/Sosiaalisen_median_ohje(51946)
Markkinointitoimisto Kuulu; Sosiaalisen median pelisäännöt työpaikalla: https://www.kuulu.fi/blogi/someohjeistus/
Kommentit
Lähetä kommentti